perjantai 1. lokakuuta 2010

yksin ei oo niin kivaa liftata

Tein sen !! JES!!!
Liftasin Porvoosta yksin Lahteen.

Liftauspaikalle käveleminen oli yht siistii ku aina! Se on noin 2 km päässä keskustasta kakskaistaisen tien varrella, ennen Helsinkiin ja Kouvolaan/Kotkaan meneviä moottoriteitä. Olin jonkun 30 minuuttia seisoskellut LAHTI-kyltti edessäni ja tuntenut itseni niin tyhmäksi; ittekseen hymyileminen, aurinko paistaa silmään ja kuitenkin pitäis näyttää suht fiksulta. Hmm... :--D Ambulanssikuski näytti peukkua, nuoret jäbä nauraa sulle ja mummot kattoo kauhistellen plus hei ne limaset äijät, jotka tuijottaa sua vielä senkin jälkeen kun ne on menny ohi - tai ainakin se tuntuu siltä.

Soitin jo kaverille, että hei, ei tästä tuu mitään. Kaikki menee stadiin eikä kukaan mee lähellekkään Lahtea, please eti mulle bussiaikataulut!
Siinä sitten odottelin kaverin soittoa ja pyörittelin päätä levottomana kunnes musta pakettiauto kultasilla firmateksteillä pisti vilkun ja otti kyytiin!
- Minne sä meet?
- Lahteen!
- Pääsenks kyytiin?
- Joo
- Oikeesti?
- Joo
- JEEEEEEE! :D
Olin niin iloinen, että olin ihan pienes hämmennyspöllys, huh! Kreisiä.
Aikuisikäinen mies otti kyytiin ja oli tosi lepposaa. "En normaalisti ota liftareita kyytiin, mutta näytit niin reppanalta ja sulla oli selkeä kyltti määränpäästä!" Jubailtiin rakentamisesta, siitä, että se jäbä on käyny tyyliin kaikkialla Suomessa, mun opiskeluista, säästä, saunoista ja käytiin Mäntsälän Teboililla kahvilla. Matka taittu kivasti ja nopeasti, sää oli ihan älyttömän kaunis ja vielä ennen mun kyydistä pois tiputtamista alko kunnon promoominen tältä mukavalta mieheltä: "Liitythän sitten Facebookissa meidän TähtiSaunat-yhtesöön? Ja kerrot kaikille maalarikavereillekin että liittyy ja että sellanen kiva mies otti kyytiin ja tarjos matkan Lahteen heh heh!"

Joten jos tarvitsette mageen saunan niin menkää http://www.tahtisaunat.fi/ ja voilá! ;-D

Yksin liftaaminen on ihan jees, mutta siis. Meikälle tulee aina kyydin jälkeen sellanen AWWWHIHIHIHIHI JEEEE WUHUUUU SIISTIII!!!!!!!! -hypetys joka olis huomattavasti mukavampi jakaa jonkun osallisen kanssa kuin että soittaa frendille että "ARVAA MITÄ päläpäläpälä" :-D

Seuraavaa kertaa odotellessa,
meikä

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

melkein liftausta

Tänään väsäsin loistavan "HKI"-kyltin ja saatoin Couchsurfingkavruni loistavalle liftauspaikalle, josta pääsee takuuvarmasti ja nopeasti Helsinkiin. Istuin seurana kun kaveri piti peukaloaan pystyssä. Me oltiin oltu siinä pysäkillä suurinpiirtein 5 minuuttia ja sellai perheauto pysähty ottamaan tän liftarimme kyytiin. Kaks vanhempaa miestä etupenkeil ja kaveri taakse istumaan. Kyllä se elossa pääsi Helsinkiin ja oli vissiin päässy aika lähelle kotiaankin vielä siinä kyydissä. :-) Siiiistiiiiiiii!

Ai jumankekka kuinka mun olis tehny mieli hypätä mukaan ja sitten vaan tulla suunnilleen samantien takasin Porvooseen. =))
Are you bored? Go to hitchhike around towns nearby.

kerran niin jos sitten toistekin

Perjantaina 17.9.2010 liftattiin taas!
HELSINGISTÄ TAMPEREELLE

Olin jo valmiiksi Helsingissä, jonne pummin aikaisemmin kaverilta kyydin. Sovittiin että nähtäisiin liftikaverini kanssa kuudelta Pasilassa. Ei oltu aivan varmoja että millä pitäisi mennä ja mihin. Muistin vaan että Ruskeasuo oli lähellä Tampereen moottoritietä.. Mentiin ulos ja bussilla Kivihakaan. Aivan loistavalle bussipysäkille jätiin, sillä oltiin seisty kymmenisen minuuttia ja liettualaisilla rekistereillä ajava mies pysähtyi. Molempia arvelutti nanosekunnin verran, etttä apua apua hui! Ennakkoluulot. Musertakaa ne!
Aluks ei puhuttu oikein mitään, normikysymykset kuten mitäs tampereella/odotettiinko kauan ja niin edelleen. Sitten oltiin hiljaa pitkän aikaa, tankkauksen aikana tuli vähän enemmän juteltua kun piti auttaa sitä käyttämään sitä bensakonetta.
Jatkettiin matkaa ja nyt jo juteltiin jotain. Täytyy myöntää että se alussa vallinnut hiljaisuus ja taustalla soiva tissibaaritekno oli vähän creepy yhdistelmä. :-D Juttelussa tuli ilmi kaikkee siistii, hän oli asunu Suomessa jo 2 vuotta ja näkee usein siinä-missä-me-seistiin liftareita, mutta ei oo ikinä ottanu Suomessa kyytiin! Eestissä ja Liettuassa ja siinä naapurimaissa kuulemma on. Oli hassua, kun hän kysyi että miten me uskalletaan liftata. Vastasin vain että "'cos I trust in people" ja hän hämmästeli että "You really trust?" Okei, taas tosi spooky tilanne. Se äänensävy oli niin sellanen, että ajattelin että kohta se kurvasee erkanemiskaistalta johonkin ja tappaa sinne.
Matka meni älyttömän nopeasti. Loppumatkassa kun ei taaskaan enään puhuttu, kuunneltiin sitä sanaa tissibaariteknodancee ihan_älyttömän_kovalla ja musta tuntu että mun tärykalvot ratkeais ihan siin justiinsa. Normaalisti kuuntelen musaa itsekin kovalla, mutta en ymmärrä edes miten niistä sen vehkeist pysty lähetmään niin kova ääni! Ei tohdittu kaverin kanssa mainita asiasta, koska kuitenkin saatiin kyyti ja koska musaa on kiva kuunnella kovalla.
:-) Hän poikkes vähä reitiltään ja vei meidät lähes keskustaan, 1km kävelyn päähän. Todella mukavaa ja helppoa. Olin jälleen ihan into pinkeenä että JEEEJEEJEE LIFTAUS ON SUPERKIVAA JEEE!!!

Onhan se.
En kuitenkaan krapulaisuuteni johdosta liftannut takaisin Porvooseen vaan käytin julkisia kulkuneuvoja.

Kun liftaa:
1) ole siisti
2) älä haise
3) ole jutteluvalmis

... mitään noista en tainnut sunnuntaiaamuna olla.

eka kerta!

"Pakko keksiä jotain kivaa, ihan pakko!!"
LIFTATAAN TURKUUN!

Oikeasti eka kerta kun liftasin, oli Hämeenlinnan Ämyrockissa 2009. Halusin kaverin kanssa kaupunginpuistosta keskustaan (2km) ja satoi kaatamalla vettä. Käveltiin peukut pystyssä vähän matkaa ja ehei kukaan ottanu kyytiin. Tuli taxi ja kelattiin toki että "njääh, ei se ainakaan" mutta SE PYSÄHTYI ja otti meidät kyytiin. Kiitos sille naistaksikuskille, joka pelasti meidät sateelta. Oli loistavaa! :-)

Porvoossa 11.9.2010 kuitenkin nostettiin puolalaisen couchsurffaustoverini kanssa peukut pystyyn ja hieno värikäs TURKU-kyltti eteemme ja odoteltiin hymyillen kyytiä. Täytyy myöntää, että jännitti vähän, mutta myös olin niin täynnä intoa ja odotusta, että jännitys oli vain hyvä juttu. Ihmiset vaan meni ohi ja jotkut vilkutteli ja toiset, yleensä apukuskin paikalla istuvat vanhemmat naiset, hymyili ja naureskeli meille. :-D
12 minuuttia oltiin liftattu kun meidän eteen kaarsi uusi valkea mersu, ja kyllä, se oli taksi. :-D Olin ihan äimänä, että mitä tää nyt on, jengi liftaa rekkoihin ja outojen setien kyytiin, mutta mä saan kyytini vaan takseilta! Heppu takapenkiltä huikkas, että kyytiin vaan, pääsette Helsinkiin. "Pitäähän sitä nyt liftarit ottaa kyytiin!"
Matkalla jutusteltiin niin rakennusten saneerauksesta, teknologiasta ja liftarikokemuksista, rastoista kuin myös taksikuskin kuskikavereista. Jäätiin Kehä 1:selle ennen Malmin ja Viikin risteystä ja liftattiin siinä tihkuisessa harmaassa säässä lähemmäs tunti. Kukaan ei pysähtynyt, paitsi bussit, jotka ajatteli että tarvitaan bussikyytiä ja kun ei tarvittu, hoki ne hiljaa itsekseen v*ttua ja ajoi pois. Kiitti kaverit. =)
Monen mutkan päästä kuinkin selviydyttiin Munkkivuoreen ennen Turun moottoritien kiihdytyskaistaa. Haettiin hampparit ja safkattiin nopeesti ja mentiin sitten takas tienvarteen. The risteys oli tosi hankala. Mitään mun mielestä laillista paikkaa ei ollut, niin toverini sanoi että mennään juuri siihen kiihdytyskaistan alkuun, siinä oli 60km/h-rajotus, niin ei tarvitse autojen edes kiihdyttää.
2 minuuttia ja musta uusi Audi siirtokilvillä pysähty, otti kyytiin ja voi sentään! Tuo nuorimies on toistaiseksi ollu kaikista mukavin kuski ikinä! Se oli enenkin ottanu liftareita kyytiin, mutta veikkaan että me tehtiin siihen hyvä vaikutus ja se ottaa jatkossakin! Juteltiin koko matka kaikenlaista ja toverini nukkui takapenkillä. Oli niin supermukavaa ja olin niin fiiliksissä koko liftaamisesta, että innokkuuden määrää ei voi kuvailla mitenkään ! :-D Ahh yeah!

12.9.2010 sunnuntaina palattiin takasin kotiin.
Turussa odoteltiin vajaa 15 minuuttia ja jo aikaisemmin ohi mennyt auto tuli takasin, heitti U-käännöksen ja kurvasi meidän eteen. "Onks kummallakaan ajokorttia?" "Joo!" "Tulkaa kyytiin!" Jee! Nuoret jäbät sinisessä autossa olivähän vaisuja. Heitettiin se toinen jäbä kotiinsa ja lähdettiin Helsinkiä kohti. Oli oikeestaan mukavaa, että vaan istuttiin hiljaa sen enempää velvollisina höpöttämään; kaikkia taisi pieni darranpoikanen vaivata.
Kuski vaikutti tosi varautuneelta, ja musta tuntuu että sitä jännitti ottaa meidät kyytiin! Oltiin sen ekat liftarit.
Päästiin Kannelmäkeen. Puolalainen lähti liftaamaan kohti Lahtea Arabiasta ja mä menin kaverini kanssa Itäväylälle liftaamaan kyytiä Porvooseen takaisin.
Liftattiin 1,5 tuntia eikä kukaan tihkusateisena sunnuntaina kelo 19-20:30 ottanut meitä kyytiin. Oli pimeää, oli kylmä ja nälkä, niin luovutettiin ja mentiin kaverini poikaystävälle yöksi. Siellä Itäväylällä odottaessamme tää puolalainen soitti, että hän pääsi jonkun miehen kyydillä Porvooseen ja kuski oli halunnut maksaa puolalaisen bussimatkan Lahteen, koska oli niin myöhä eikä olis soveliasta enään liftata siihen aikaan ku kaikkialla liikkuu epämääräistä jengiä.
MITEN EPÄREILUA :-D! Hassua.

Tällästä ensimmäistä liftauskokemusta meikäl! :-) Oli törkeen siistii, olin myös niiiiiin liekeissä liftaamisesta, ettei mitään järkee. Nykyäänkin vaan ajattelen koko ajan, että sinne vois liftata ja tonne ja tänne ja ja ja. Loputtoman makeeta!